UUTISMUISTELOA: KAKSIKYMMENTÄVUOTTA - MOSKOVAN VERINEN MUSIKAALI

Moskovan teatterikaappaus oli tšetšeeniterroristien 23.–26. lokakuuta 2002 Moskovan Duprovkassa teatterissa tekemä panttivankikaappaus. Tšetšeenien "Islamilaisen erikoisrykmentin" noin 40 jäsentä otti teatteriyleisön 850 ihmistä panttivangeiksi ja vaati Venäjän välitöntä vetäytymistä toisen Tšetšenian sodan lopettamiseksi.

Tapahtumapaikka oli Valtion kuulalaakeritehtaan teatterikeskus numero 1, jossa esitettiin loppuunmyytyä musikaalia Nord-Ost.

Musikaali oli tuolloin venäjän kallein Venäjällä koskaan tuotettu. Sen tarina oli dramatisoitu kaikkien venäläisten tuntemasta neuvostoaikaisesta Valentin Katajevin romaanista Kaksi kapteenia, jossa romanttiset kolmoisdraamat kukkivat ja pulloposti kulkee.

Päähenkilö on nuori poika, joka löytää kauan sitten Jäämerellä kuolleen tutkimusretkikunnan kapteenin lähettämän pullopostiviestin. Siinä kerrotaan dramaattisen joukkokuoleman todelliset, rikolliset syyt.

Rakkautta, juonitteluja ja puhdasmielistä sankaruutta kuvaava teos sai näyttämöllä tuekseen vanhoja balladeja ja merihenkisen asun. Jo venäläinen nimi Nord-Ost, Koillinen, viittaa vanhaan merimiessanastoon, johon kuuluvat ulkomaiset lainat.

Musikaali oli kahden rakastetun venäläisen balladilaulajan ja tv-kasvon, Anatoli Ivashenkon ja Gregori Vasiljevin, säveltämä, kirjoittama ja ohjaama Nord-Ost, Koillinen. Se on ollut Venäjän ylpeys: ensimmäinen hengeltään aitovenäläinen musikaali.

Kaappaajat vapauttivat muslimipanttivangit ja osan lapsista, kaappauksen aikana yhteensä noin 200 henkeä, mutteivät yleisön joukossa olleita ulkomaalaisia. Osa panttivangeista pakeni ikkunoiden kautta; yksi ammuttiin hänen yrittäessään paeta, kuten myös teatteriin ulkopuolelta tunkeutunut nainen. Puhelinkeskusteluista teatterissa olleiden kanssa saatiin tietää terroristien aseistautuneen kranaatein ja räjähtein. Räjähteitä oli myös asetettu rakennuksen eri puolille.

Kaappaus loppui sisäministeriön OSNAZ-erikoisjoukkojen tainnutettua kaikki rakennuksen sisällä olijat Kolokol-1 -taistelukaasulla. Kaasu tappoi virallisten tietojen mukaan 129 panttivankia, mutta Venäjällä on liikkunut tietoja kuolleitten kokonaismäärän nousseen jo 200:aan, kun huomioidaan myöhemmin vuoden sisällä kaasun aiheuttamiin terveysongelmiin menehtyneet.

Kaappaajat eivät yrittäneet räjäyttää teatterissa olleita pommeja, joiden aitoudesta ei ole varmuutta. Venäjän erikoisjoukot teloittivat kaikki tajuttomat kaapparit ampumalla päähän. Tekoa pidettiin julmana, mutta sen kerrottiin olevan ainoa tapa estää kaappaajia räjäyttämästä mahdollisesti hallussaan olleita räjähteitä.

Presidentti Putin puolusti vapautusiskua televisiopuheessa ja väitti sen silti säästäneen satojen ihmisten hengen ja julisti päivän kansalliseksi surupäiväksi.

"Uutispäiväkirjan merkintöjä: Kun tieto teatterikaappauksesta alkoi levitä silloisten uutissovelluksien kautta oli selvää että valvomiseksi meni vaikka olin herännyt tuona päivänä kello 8:30. Yhdysvaltalainen CNN valtasi televisioruudun, Kannettavani alkoi pyörittämään BBC:n uutiskanavaa ja tuolloin pääkoneenani ollut Samsung pöytäkone venäjänkielistä VESTI uutiskanavaa.. Kuten muissakin tapahtumissa rakensin jälleen olohuoneen uutishuoneeksi/tilannehuoneeksi. Edellisen kerran se rakennettiin 12.10.2002 eli melkein viikko sitten kun Indonesiassa Balin lomasaarella iskettiin tappaen 202 ihmistä. Vuosi 2002 olikin Islamilaisen terrorismin nousuvuosi. al-Qaida, Palestiinan toinen Intifada. Kaikki ennusmerkit osoittivat vuoden 2003 olevan vuotta 2002 verisempi. Terrorismin uusi aika oli alkanut."

:VALVOMINEN: UUTISHARRASTUS VAATII VÄLILLÄ OMANSA

 

Vuosien varrella erilaiset tapahtumat ja niiden reaaliaikainen seurraminen ovat valvottaneet uutisharrastajaa niin että joskus on ollut pakko unohtaa nukkuminen ja keskityttävä keräämään faktaa, aineistoa, tallenteita jne… Yksikään yksityiskohta ei saa jäädä huomiotta.

Se miten “unohdan” nukkumisen on vaikeampi selittää. Se vain tapahtuu. Yleensä unohtamista helpottaa eräänlainen kohonnut flowmieli. Sitäkin on vaikea selittää mutta yleensä kohonneessa flow tilassa keho siirtyy vireystilaan jossa en tunne väsymystä mutta haukotusten määrä lisääntyy ja niitä tulee yleensä aaltoina silloin on hyvä venytellä vartaloa. Valvominen nostaa hieman sykettä josta seuraa lievää hikoilua. On hyvä juoda ja paljon, lähinnä vettä öiseen aikaan. Kahvi ei sovi sillä se nostaa sykettä häiritseväksi. Yön ensimmäiset tunnit siihen kello kolmen pintaan menee melko keveästi, siitä eteenpäin alkaa vartalo kuiskaamaan nukkumattia ja silloin mitataan ihmisen kestävyys. Yleensä tuolloin sellainen 15 minuutin horkka antaa virtaa jatkaa.

Tiedostan toki valvomisen riskit. Väsymys alentaa immuniteettia, rasittaa niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Yleensä kun tilanteet “jäähtyvät” ja tasaantuvat pyrinkin palauttamaan kahden/kolmen päivän palauttavilla päiväunilla alkaen jo aamiaisen jälkeen. Silloinkaan en ihan kokonaan ole laakereiden päällä vaan tiukasti kiinni maailman syykkeessä.

Valvomisestakin on hyvä pitää "sotapäiväkirjaa" ihan oman sivistyksen vuoksi.

"Sotapäiväkirjoja" selatessani ajattelin julkaista ne muutamat isommat, "Kovimmat" tapahtumat joiden vuoksi valvottiin. (Suluissa yhteenlaskettu unimäärä):

Huomionarvoista listassa on se että

1) en tiennyt ennalta näistä joten "samoilla silmillä" lähdetty seuraamaan ja että

2) Vaikka nämä tulivatkin ensisijaiseksi niin näiden ohessa muu uutisseuranta jatkui " business as usually"

-28.09.1994: ESTONIA 7 Vrk ( 40 min)

-22.10.1997: TEHTAANKADUN POLIISISURMAT 6 vrk (30 min)

-09.11.2021: WTC, PENTAGON, 7 vrk ( 20 min)

-23.10.2002: MOSKOVAN TEATTERIKAAPPAUS, 4 vrk ( 20 min)

-19.03.2003: IRAKIN POMMITUS 5 vrk ( 20 min)

-01.09.2004: BESLANIN KOULUKAAPPAUS 4 vrk ( 5 min)

-26.12.2004: TAPANINPÄIVÄN TSUNAMI 7 vrk ( 30 min)

-26.11.2008: MUMBAIN TAPAHTUMAT 4 vrk ( 20 min)

-21.09.2013: WESTGATE NAIROBI 3 vrk ( 10 min)

-24.02.2022: UKRAINAN SOTA ENSIMMÄISET KAKSI VIIKKOA: 12 vrk (4 tuntia)

UUTISMUISTELOA: SYYSKUU 11. 2001

 

AAVISTUS??

Aavistinko tuon tiistain aamuna mitä ilta tuo tullessaan sillä olin tuona päivänä jo aamusta hermostuneempi, varautuneempi ja jotenkin peloissani. Jostakin syystä en edes herännyt tavanomaiseen aikaan kello 7-8 vaan herääminen venyi kello kymmeneen. Edellisen illan aikainen nukkumaan menokin oli poikkeavaa. Yleensä valvon pikkutunneille mutta 10. Syyskuuta painuin unimaailmaan jo kello 22 aikoihin.

Kuten mainitsin aamussa oli outoa sähköä ilmassa ulkosalla oli vielä lämmintä mutta kaikki tuntui kylmältä. Kaikki piti tehdä nopeasti aamupalasta hampaiden pesuun. Johonkin siis varauduin mutta taivas varjele mihin??

Kun päiväposti toi laskujen ja muiden joukossa ilmoituksen paketin saapumisesta postiin hain paketin poikkeuksellisesti heti vaikka yleensä tapohini kuului kerätä viikon pakettikortit kasaan ja vasta perjantaina hakea lasti tutkittavaksi.

Paketinhakemisen aikaan oli mummi tullut kyläilemään ja tapansa mukaan kaapannut keittiön itselleen jonka seurauksena luvassa oli taas mahdoton määrä herkkuja kahvin kera. Yleensä Mummin tekemät suunlaitettavat oli universumin parasta mitä kekseliäs sodankokenut pystyy loihtimaan. Mummin keittämä vesikin olisi varmaan ollut suurensuurta herkkua. Tuona tiistaina oli kuin ruokahalu, makuaisti ja ruokailemisen motivaatio olisi ollut halvaantunut. Väkisin nielemiseksi meni. Mummi sanoi jälkikäteen huomanneensa minun olevan ikäänkuin poissaoleva, pois tolaltani.

Mummi lähtikin sitten siinä kello 15 pinnassa omille asioilleen.

Iltapäivällä keskityin katsomaan jotakin eduskunnassa tapahtuvaa kyselytuntia vaiko oliko se välikysymyskeskustelu, kun en enään edes sitä muista. Jossakin vaiheessa alkoi kuitenkin ruudun yläreunassa kulkemaan teksti ylimääräisestä uutislähetyksestä sekä maininta pienlentokoneen alastulosta yhdysvalloissa. Ajatelin että minkä tähden nyt ylimääräistä aletaan mokoman takia laittamaan noh.. ei aleta ihmettelemään vaan odottamaan kun alkaa….

KELLO 16:00 YLIMÄÄRÄISET UUTISET

Yleisradion ylimääräinen uutislähetys vastasi kysymykseeni, Miksi olin koko sen päivän ollut hermostunut. Kuvaruudun täytti yläkerroksistaan palava WTC1 torni ja ensimmäiset tiedot kertoivat pienkoneen törmänneen torniin ja tapausta pidettiin vielä silloin onnettomuutena..

Ensimmäinen ajatukseni oli: Ei tuota reikää mikään pienlentokone ole tehnyt, tuohon on iskenyt joku isompi ja sitäpaitsi kuvien perusteella kaunis, pilvetön taivas eikä edes yhdysvaltalaisen sääpalvelun mukaan ollut sellaista ilmavirtaustakaan jonka vuoksi rakennuksiin törmäillään.

Ei avautunut yksikään teoria uutisharrastajan päässä. Silmät lautasenkokoisena ja korvat höröllä lehtiöön maanisella pikakirjoituksella muistiinpanoja kirjoittaen seurasin mitä näköradio tuotti. Puhuttiin vain onnettomuudesta ja samaan aikaan itsellä takoi päässä ettei noin voi olla.

Ylen studiossa mainittiin Liekehtivä Torni niminen elokuva 1970 luvulta sekä muutama muukin katastrofielokuva jota näky muistutti ja taisi joku ohimennen mainita vuoden 1993 pommi-isku rakennuksen autohallissa. Myös teknistä vikaa otaksuttiin.

Jossakin vaiheessa pöydälle nostettiin tieto jonka Reuters oli saanut FBI:ltä. Lentokonekaappaus. Ei ihan vielä silloinkaan avautunut miten rakennukseen törmääminen ja kaappaus yhdistetään. Lentokoneissa on miehistö joka ei seiniin törmäile ja kaapparithan palaa aina lentokentille tivaamaan vaatimuksiaan.

Vastaus käytännöllisesti kaikkiin sen päivän aikana heränneisiin kysymyksiin mukaanlukien tähän vastattiin kun uutiskanava NBC:n helikopterikamera oli juuri vetämässä palavasta WTC1 kuvakulmaa laajemmaksi ja kuvassa oikealta ikäänkuin piilosta vasemmalle kaartoi matkustajalentokone matalalla aivan liian matalalla ja aivan liian lujaa…. Massiivinen tulipallo,  megalomaaninen räjähdys WTC2 rakennuksen puolivälissä ja aiemmin nähty lentokone on kadonnut. Se lentokone on toisen rakennuksen sisällä.

Silloin 11.09.2001 kello 16:03 tiesin päivästä tulevan pitkä, tuskallinen. Tuona hetkenä en vaan tosin arvannut että mitä oli tulossa. Kaikki fokus oli Manhattanilla, kahdessa palavassa rakennuksessa, tiedossa jonka mukaan kaksi lentokonetta olisi kaapattu… Palapeliin alkoi tulla liian paljon palasia liian nopeasti..

Kellon ollessa 16:37 silmien eteen tulee kuva palavasta Pentagonista ja niin ikään kaapatusta lentokoneesta. Tuolloin tajusin jopa minäkin että kaapattu lentokone on tuon rakennuksen sisällä.

Groteskin päivän "kruunasi" United93 lentokoneen syöksyminen Pennsylvaniaan jota myös jo tuolloin epäiltiin kaapatuksi.

Manhattanilla alkoi sen päivän toinen kammottava vaihe kun kummatkin WTC tornit olivat saaneet liian pahoja vaurioita pysyäkseen pystyssä. Kummatkin tornit romahtivat aiheuttaen lisää tuhoa kun rakennuksesta irtoavat osat putosivat muiden rakennuksien päälle.

UUTISHARRASTUS, AMEN

Olin raivoissani, kauhuissani, peloissani ja lopulta väsynyt. Olinhan seurannut tuota kaaosta tiistai iltapäivästä keskiviikon iltapäivään "samoilla silmillä" ilman nukkumista.

Keskiviikkona aamulla tunteet kävivät niin lujilla että olin jo lopettamassa koko uutisharrastukseni. Päivällä kävin harvinaisen pitkällä kävelylenkillä ikäänkuin puhdistamassa päätäni, samalla mietin koko siihen mennessä kerätyn uutis- ja tutkimusaineistoni arkistoineen tuhoamista. Myöhään keskiviikkoiltana pää oli sen verran hidastanut kierroksia ettei pihalle sytytetä roviota.

Tein päätöksen jatkaa uutisharrastusta sillä oli liian myöhäistä heittää pyyhe kehään koska vuodesta 1983 alkaen uutisiin keskittyvää elämäntapaa ei niin vaan lopeteta.

EPILOGI:

Syyskuun 11, vuonna 2001 alkoi maailmanlaajuinen piinaava kissa ja hiirileikki nimeltään “Sota terrorismia vastaan” Jonka summana alkoi ensin Afganistanin ja sitten Irakin sodat. Myös muut valtiot aloittivat omat “Terrorismin vastaisen sotansa” jossa tarkoitus pyhitti joskus keinot.

Vuoden 2001-2022 välisenä aikana olen nähnyt miten terrorismin ja sen toteutusmuodon ovat moninapaistuneet. Kohteet ovat epäsymmetrisiä, aiemmissa terrorismin muodoissa toteutettu symbolinen arvo ei enään ole tavoite. Nyt etsitään vain helppoa mutta ilmenemismuodoiltaan raadollista kohdetta iskeä.

 

UUTISMUISTELOA: "KOHTALON JULMAA LEIKKIÄ KARHULASSA VUONNA 1994"

 

GoogleMapsin avulla editoitu kuva Karhulan vuoden 1994 tapahtumista

Onko tämä sitä kuuluisaa kohtalon julmaakin julmempaa leikkiä että kun vuonna 1994 keväällä Haminasta karkaava raskaasti aseistettu varusmies ensin jallittaa päivätolkulla poliisia Kotkan Karhulassa niin pidättämiseen mahdollistava tulitaistelu poliisin ja karkulaisen välillä käydään mummi ja vaarin ikkunan alla.

Taustaksi kerrottakoon: Tämä karkulainen oli ennen tätä kuolemiin johtanutta tempausta hyvin tunnettu “Rambo” paikkakunnalla joka mielellään samoili aseistettuna metsässä joskus mukanaan saksanpaimenkoira lisäämässä pelotetta. Oli kuntoutunut jos jonkinlaisista kolttosista naapurinsa auton katolla hyppimiseen jne… Kokonaisuutena melko aktiivinen ja aikaansaapa nuorimies mutta väärällä tavalla.  

Pidätys tapahtui Ratakadun ja Korsulankadun tuntumassa. Karkulainen oli piilossa Korsulankadun pusikossa aseineen. Poliisit oli saanut vinkin ja lähes silmänräpäyksessä mummin ja vaarin talon ympäristö muuttui rintamaksi. Sanallisen vaihdon lisänä ammuskeltiin kumpaankin suuntaan raivoisasti kunnes poliisi koirineen päihitti karkurin 100-0.

Rankka ja stressaava ilta mummille ja vaarille sekä helvetimoinen viikko Karhulassa asuville. Ennen pidätystä oli tämä karkurisankari ehtinyt surmata 3 ihmistä ja pitämään ammuskelullaan Karhulaa pelon vallassa.

Mikäli tämän ampujan suunnitelmat olisivat menneet kuten luultavammin oli ajatellut menevän tämän tempauksen uhrimäärät olisivat olleet 10 henkeä tai enemmänkin. Kohteina kun olivat kaikki, niin siviilit kuin poliisit.

Esimerkiksi Karhulan Raamikadulla tämä sankarin oivalluksen summana omakotitalo ammuttiin rynnäkkökivärillä lähes seulaksi asukkaiden suojautuessa luotisateelta parhaaksi katsomallaan tavalla. Jo pelkästään raamikadun omakotitaloissa asui tuolloin yli 10 ihmistä.

Vaikka tapahtuman jälkimainingeissa maan puolustusvoimat kuin poliisikin sai kuraa niskoilleen onnettomasta viestinnästä sekä poliisin asennoitumisesta voidaan kuitenkin summata että ammuskelija saatiin lopulta kiinni vastaamaan tekosistaan tuomareiden eteen.

MISSÄ HÄN ON NYT??

Vapautui vuonna 2014, Hänestä ja hänen liikkeistä liikkuu erilaisia juoruja, tietoja ja jopa varmaksi väitettyjä faktoja. Luultavammin osa on väritettyjä reilulla mielikuvituksella. MINÄ sensijaan voin ainoana faktana kertoa hänen liikkuvan vapaalla jalalla tuomionsa lusineena ja että hän on elossa. Muraseen liittyvistä juoruista on minulla olemassa ihan oma tietokanta mutta en sitä julkaise.

UUTISHARRASTAJAN UUTISMUISTELOA: 1997: POLIISIMURHA HELSINGISSÄ JA "MERIROSVORADIO"

 

“MERIROSVORADIO”

Olin keväällä 1997 hankkinut viranomaisten sekä muiden radiotaajuuksia haistelevan "skannerin" järjestelmän ihan "kokeilumielellä" sekä taajuusluettelon jonka mystiset numerosarjat eli viranomaisten käytössä olevien taajuuden koodasin laitteeseen. Listalla oli: Liikennetaajuudet, Palo, Pelastus sekä Poliisin taajuudet sekä kokojoukko muita mielenkiintoisia kuunteluhetkiä antavat kuten taksien ulakeskuksien sekä rajavartiolaitoksen kanavat.

Niitä sitten kuuntelin jos radiosta tai televisiosta ei tullut mitään uutisnälkäiselle.

MATKA HELSINKIIN

Syksyllä lokakuussa tein matkan kotiseudulle Helsinkiin ja tokihan se skanneri otettiin matkakaveriksi mukaan. Sovittiin porukoiden kanssa että viikot 43-44 olisin helsingissä. Pieni ennakkovaroitus on aina hyvä antaa.

Maanantaina 20.10.1997 astuin alas bussista Helsingin linja-autoasemalla ja kirsu suunnattiin Kruununhakaan, Pohjoisranta 16 jossa tulisi olemaan "tukikohtani"

Maanantai ja tiistai meni ihan normihässäkässä. nurkat, korttelit nuuskittu sekä ihmetelty ja vanhat naamat morjestettu, kahvit juotu kylillä ja muut eineet syöty niin että korvista tuli.

Tiistaina siinä kello 23 aikoihin käynnistin skannerin aikomuksenani kuunnella pääkaupungin elämää taajuuksien muodossa ja sitähän oli. Poliisille tappelutehtäviä, palolaitokselle "nakit ja muussi" keikkaa ja sairaankuljetukselle omansa.

Jossakin vaiheessa oli uniukko iskenyt minut puolikoomaan kunnes siinä puoli kolmen aikaan herään kun skannerista kuulen kuinka poliisille ilmoitetaan ryöstöstä Hotelli Palacessa ja jonne sitten yksi partio ilmoittautuu menemään hoitamaan tilanteen.

POLIISIT AMMUTAAN JA METELI KAUPUNGILLA NOUSEE

Seuraavaksi kuulen skannerista jotakin sellaista johon todellakaan en ollut varautunut. "Kaksi poliisia on ammuttu Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksessä, Kaksi virkaveljeä makaa maassa ammuttuna... tänne väkeä ja heti!!!" uutispäiväkirjaani tulee merkintä: 22.10.1997: Poliisimurha, Helsingissä.

Kellon ollessa noin 5:30 pukeudun, haen polkupyöräni tarkoituksenani mennä "nuuskimaan tunnelmia murhapaikan läheisyydestä”. Murhapaikan läheisyydessä on kuitenkin sen verran kiukkuisia poliiseja että palaan suosiolla kotiin jossa avaan television, otan vierelleni ruutuvihon ja ryhdyn kuumeisesti katsomaan ja kuuntelemaan.

Skannerin poliisitaajuudet huusivat punaisena, hetkessä helsingin eteäiset kaupunginosat olivat poikkeustilassa poliisiautojen pyöriessä sekä helikopterin säestäessä ilmatilassa.Se päivä meni kokonaan pohtiessa miksi ja kuka haluaa ampua poliiseja keskellä helsinkiä.

Kohtahan se sitten selvisi kaikille koko tapaus kaikessa karmeudessaan. Palacen ryöstäjä oli myös Poliisien surmaaja. Siinä viikon mittaan merirosvoradiokin rauhoittui. Torstaina vein surmapaikalle kynttilän ja sanoin osanottoni paikalle sattuneelle poliisipartiolle.

Seuraavan kerran kun ryhdyin kunnolla nukkumaan olikin jo lauantai 25.10. kun uutiset kertoivat kuinka poliisi oli pidättänyt hämeenlinnassa tapaukseen todennäköisesti liittyneen tanskalaisen vankikarkurin.

Paluu Kotkaan seurasikin seuraavalla viikolla jossa kirjasin Helsingin tapahtumat tietokoneelle.

UUTISHARRASTAJAN UUTISMUISTELOA: Vuosi 1986 Mikkelin panttivankidraama

TAPAHTUMAN PÄIVÄMÄÄRÄ: 8.-9. Elokuuta 1986 

Paikka: Kansallis-Osake Pankki, Jakomäki, Helsinki / Maaherrankatu, Mikkeli

Alkutieto: Ryöstö, Rahalaitos

Uutisharrastukseni ensimmäinen pitkä uutispäivystys oli 1986 Elokuussa kun Helsingissä jakomäessä alkoi tapahtumaketju joka päätyi seuraavan päivän puolella mikkelissä räjähdykseen. Olin tuolloin 10 vuotias, uutisharrastukseni alkamisesta oli kulunut vajaa 3 vuotta joten jonkinlaista rutiinia oli jo kertynyt.

Kysehän oli Jakomäki- Mikkeli pankkiryöstö-kaappausdraamasta. Kuulin asiasta ensimmäisen kerran kello 15:00 Yleisradion radiouutisissa että Jakomäessä on tilanne päällä:  Kansallis-Osake Pankkia ryöstetään.Puhuttiin panttivangeista, aseesta ja räjähteistä.

Minä ryhdyin tavanomaisiin rutiineihin. TDK:n 60 minuuttinen C-kasetti mankkaan nauhoittamaan seuraavat uutislähetykset, uutispäiväkirjaan merkintä asiasta, kortisto valmiiksi ja läjä kyniä ( eihän ne koskaan toimi kun tosi on kyseessä)

Radiouutiset tulivat tasatunnein ja ne äänitettiin kasetille minun kirjoittaessa muistiinpanoja pikakirjoittajatahdilla.

Kellon ollessa 20:00 radiouutiset kertoivat panttivankien, ryöstäjän, sekä ryöstösaaliin siirtyneen autoon jonka pankinjohtaja oli luovuttanut pakoautoksi. Iltaan ja alkuyön summana oli 13 sivua itsekirjoitettua tekstiä seuraten kartalta missä mennään ( Yleisradion radiouutiset hoiti homman ultrabueno).

Kissa ja hiiri leikki pysähtyi Mikkeliin Maaherrankadulle jonka nurkan oli poliisit blokannut. Alkoi hermopeli jossa pyrittiin saamaan sivistynyt ratkaisu. Minä kuuntelin radiota tallentaen joka sekunnin kasetille.

Viisareiden osoittaessa aikaraudassa pätevästi 3:50 Radion kajuttimet välittivät kammottavan äänen Mikkelistä. Maaherrankadulla räjähti. Räjähdyksessä kuoli ryöstäjä sekä autonkuljettajaksi pakotettu pankin asiakas.

Toimittajan lause "NYT MUUTEN RÄJÄHTI" syöpyi ikiajoiksi muistini lokeroihin ollen siellä vieläkin.

Nukkumaan mentiin siinä aamu viiden aikaan. Myöhempinä päivinä sumppuuntunut tieto kirjoitettiin kirjoituskoneella puhtaaksi.

Lehtileikkeitäkin asiasta kertyi jonkinverran.

Niin ja se yksilöintikoodi tapahtumalle on tietenkin: FI/08-86/JAKMIK/R/4/2x/